Kuinka miinanraivaus tapahtui ?

Kosketuksesta räjähtävät miinat ("sarvimiinat") raivattiin joko yhden aluksen vetämillä ns. Y- tai L-kalustoilla tai kahden aluksen U-kalustolla (kaluston nimi kuvaa hakuvaijerin asentoa raivauksen aikana). Kaluston hakuköysi vangitsi miinan ankkurivaijerin, joka ohjautui mekaaniseen leikkuriin tai räjähdystarttujaan, jonka pieni räjähdyspanos (esim. 125 g tetryliä) katkaisi vaijerin. Tällöin miina tuli pintaan. Miinat oli usein varustettu erilaisilla raivauksenestolaitteilla.

Pinnalle saadun miinan upottamista varten isommilla raivaajilla oli 20 mm Madsen- tai Bofors-tykki. Kalustoon kiinni juuttuneet tai muuten hankalassa paikassa olevat miinat oli tehtävä vaarattomiksi "purkamalla" eli poistamalla niistä sytytin ja räjäytin. Merellä purkaja vietiin paikalle soutuveneellä.

Kosketusmiinojen lisäksi mereen oli laskettu herätemiinoja, jotka esim. laukesivat yli kulkevan aluksen synnyttämästä magneettisesta "häiriöstä" miinan herkässä virtapiirissä. Nämä raivattiin magneetti- ja äänikalustoin ("melukoho") varustetuilla raivaajilla. Magneettimiinojen vuoksi piti rautarunkoiset raivaajat myös säännöllisesti demagnetisoida Lonnan saareen Helsingin lähelle sijoitetulla laitteistolla. Nämä miinat voitiin myös "ohjelmoida" sietämään tietty määrä ylikulkuja ennen kuin ne aktivoituivat.

Raivaajien vaarallisesta työstä kumpuavaa, välttämätöntä hirtehishuumoria kuvaa lausahdus: "Tässä hommassa ei tarvitse pelätä haavoittumista. Räjähdysainetta on sata kiloa." Haavoittumisia kuitenkin sattui alusten miinaanajoissa ja mm. räjähdystarttujien lauetessa ja miinojen räjähtäessä kalustoissa. Vuosina 1944 - 1950 pääosin tapahtunut meriraivaus vaati 28:n miehen hengen.

Vielä 1970-luvulla kuultiin radiossa "ajomiina havaittu" -ilmoituksia koordinaatteineen. Viimeksi joulukuussa 2003 löydettiin ja räjäytettiin sodanaikainen merimiina Sipoon saaristossa. Sen hävittivät sodanaikaisten "miinameren miesten" työn jatkajat, pintaraivaajat ja raivaajasukeltajat.

Toppilan Pukseeri ry kunnioittaa raivaajien työtä ja tätä vaihetta vaalimansa aluksen historiassa muistuttaen mieliin Kotkan Haapasaaressa sijaitsevan raivaajamuistomerkin (Aarno Ruusuvuori 1961) tekstin: "Toisen maailmansodan rauhanehtojen velvoittamana Suomen laivasto ja rannikkotykistö raivasivat syksystä 1944 syksyyn 1948 yli 2000 miehen ja 200 aluksen voimin laajan merialueen Suomenlahden perukasta Ahvenanmaalle asti puhtaaksi sodan aikana lasketuista miinoista. Tässä vaativassa ja ankarassa työssä isänmaamme elinehtojen puolesta uhrasivat näillä vesillä henkensä 28 miestä." (Salmelin 1995, 246-247.)

Teksti: Juha Kämäräinen 2003

Lähteet: